En ole täysin kadonnut maan pinnalta, vaikka blogi onkin ollut hiljaa. Lomareissullakin on tullut käytyä, mistä tässä todisteena muutama kuva.

Maarianhaminassa myös mun nukuksissa ollut skräppäysinnostus heräsi jälleen
- mutta se onkin sitten jo kokonaan toinen tarina.

Inspiroidu-valokuvaushaaste 30: Ilmassa

Tunnistatteko tämän keltaisen - minkä putiikin valomainos mahtaa olla kyseessä?

 Jos viinilasista lohkeaa palanen, sen voi liimata crackle accentsilla niin saa kauniin astian ihanimpien nappien säilytykseen. Ja samalla voi tietenkin osallistua valokuvaushaasteeseen, kun aurinkokin sattuu paistamaan.
Inspiroidu valokuvaushaaste 26: Värikkyys

Otin haasteeseen toisenkin kuvan - kun se aurinko nyt siis kerrankin paistoi. Pikku kukkasia on tullut virkattua. Ja tietenkin kuvan ottamisen jälkeen huomasin, että näitä oli vielä parissa muussakin paikassa - en vaan ehtinyt kuvaa varten etsiä, kun aurinko alkoi jo painua turhan alas valokuvaamista ajatellen.

 Laitanpa tähän vielä pari skräppisivuakin näytille. Tämän ekan aloitin ennen stadin-tapaamista eli joskus tämän vuoden alkupäivinä.

Pahvinapit ovat tuliaisia tapaamisen vaihtopöydästä. Ai niin ja Xing: Kiitos sinisestä irtosametista, käytinkin sitä jo Mustikkasuu-sivussa. Multahan löytyi oikein sitä varten tarkoitettuja kaksipuolisia tarrakuvioita!

Kimalteita on joskus kyllä kiva käyttää.

Ponnari-sivu syntyi tapaamisen jälkeen. Siinä käytin punavalkoisia teippejä, jotka kuuluivat arvontavoittooni. Ensin ajattelin, etteivät ne oikein ole mun värisiä, mutta turkoosi ja punainenhan on aina hyvä yhdistelmä.

Puoliso sanoi ettei tässä sivussa oikein ole järkeä kun itse ponnari ei näy kuvissa. Mutta kyllä tuo lapsi näyttäisi ihan erilaiselta, jos hiukset olisi kiinni! Aitoja mielipiteitä tekeleistäni saan kuulla sen verran harvoin, että poikkipuolisetkin kommentit on itse asiassa myönteisiä kommentteja ;)

Seuraavassa blogikirjoituksessa sitten taas vähän vähemmän värejä...

Innostuin ensin ihan kovasti uudesta Inspis-valokuvaushaasteesta, mutta innostus vähän lässähti kun huomasin, että ideana olikin kuvata jotain kohdetta teollista taustaa vasten. Kuvailin sitten lehtiä ja marjoja tiiliseinää vasten, mutta myös pelkkiä pinottuja metallihäkkejä. Näissäkin kuvissa mua viehättää enemmän tuo seinä. Ylemmällä kuvalla mukana haasteessa.

Inspiroidu-valokuvaushaaste 13: valo.

Kuvassa vasemmalla skräppäysvaloni, jota ilman en pärjää hämärinä päivinä.
Keskeneräinen sivu taas sai innoituksensa, kun luin Xingin keskustelunaloituksen steampunk-tyylistä skräppäyksessä ja tutustuin linkkiin, jonka Xing oli keskusteluun laittanut. Aivan mahtavan innoittavia puolalaisskräppääjän töitä! Nyt on sormenpäät liimassa ja muissa aineissa niin että hyvä kun pystyy kirjoittamaan, ja huomenna jatkan sivun työstämistä. Pitää nimittäin antaa aineiden välillä kuivahtaa, ja itsekin tarvitsen unta. Palaan asiaan myöhemmin, käykäähän sillä välin tutustumassa linkkeihin :)

Eipä mulla muuta.

Viime viikolla Sketchy Colors -haasteessa annettiin ihana väriyhdistelmä: harmaa, turkoosi ja vaaleanpunainen. Tein sivun niillä väreillä, ja lauantaina mietin että vielä on hyvää aikaa viimeistellä sivu ja osallistua haasteeseen. Sunnuntaina tajusin ettei sitä aikaa niin kovasti ollutkaan - uusi haaste oli silloin jo julkaistu :D No eipä tuo haittaa sillä sivusta tykkään kyllä, ja samaa väriyhdistelmää saatan myös käyttää uudelleenkin.

Otsikkoon sopivia kirjaimia ei vaan löytynyt ja päädyin sitten tekemään sen maalaamalla, koska ajattelin että paperista leikaten menisi hermot nopeammin. Maalaaminen olikin ihan kiva uusi tapa tehdä otsikko. Maalasin ensin hyvin kuivalla valkoisella maalilla (ettei pohjapaperi kastuisi liikaa), siihen päälle vaaleanpunaisella, ja lopuksi lisäsin kaiken päälle kimalleliimaa.

Tästä toisesta sivusta ei ehkä uskoisi, mutta tein sen Inspiksen tussihaasteen innostamana. Aloin nimittäin valita hempeämpään tussityöskentelyyn sopivia kuvia kun olin yhden tussisivun jo tehnyt, ja sitten päädyinkin käyttämään sivussa niin paljon valokuvia ettei tussipiirtäminen enää sopinut niin kuin olin sitä ajatellut.

Otsikkoakaan en sivuun ensin aikonut laittaa, siksi se on vähän turhan ahtaasti tuolla yläreunasssa. Sivun tekstinä lukee "Luulisi olevan rankkaa syntyä sukuun, jossa on viisi vauhdikasta poikaa eikä yhtään tyttöserkkua. --- on kuitenkin aina pärjännyt hyvin."

Alimman kuvan "herneisiin" kukan keskustana vaikutti varmaan, että juuri ihastelin Elinan korttia, jossa oli ihania sinisiä helmiä kuin marjoja.

Laitanpa tähän vielä osallistumiseni Inspiksen valokuvaushaasteeseen 012, jossa piti ottaa kuvia jonkin läpi. Tällaisia otoksia sain aikaan:

Ja tämän läpi kuvasin:

Inspiroidu-valokuvaushaasteen aihe tällä kertaa vähän harmitti mua, kun olin jo peilihaasteessa käyttänyt peilinä monenlaisia heijastavia pintoja, ja kuvannut heijastuksia lätäköissä myös epätarkkuushaasteessa. Tänään kuvailin syksyistä luontoa, mutta vasta kotona tuli mieleen itseä kiinnostava heijastava kuvauskohde.

Tietokoneen ruutuhan siinä heijastaa. Kuuntelin vanhaa Hanoita Elävästä arkistosta.

Marika - se pohojalaanen - järjestää blogiarvonnan, käykäähän kurkkaamassa.

Ja toinenkin arvontamainos samaan syssyyn:
Kirsikalla ja Sunnalla Mekkotehtaassa on myös arvonta.

Kävin tuossa illansuussa ulkoiluttamassa kameraa, ja ehdin kuin ehdinkin tämänviikkoiseen Inspis-valokuvaushaasteeseen mukaan. 

Mun tulee kyllä joskus kuvattua vinoon - esimerkiksi yhtenä viime kesän päivänä se vaan jotenkin jäi päälle, ja sen päivän kymmenistä kuvista ehkä puolet on vinoon kuvattuja - mutta jos skräppään näistä kuvista, asettelen ne kyllä sivulle niin että horisontti on suorassa :)

Viimeinen kuva ei ole kulmittain kuvattu eikä sikäli kuulu sarjaan, mutta haluan laittaa sen tähän kuitenkin koska tykästyin siihen niin kovasti.

Epätarkkuus valokuvassa on joskus aika jees - niin kun vaikka jos lapset tai junat menee niin lujaa että viuhuna vaan käy, silloin tarkennuksen myöhästyminen vaan korostaa vauhdikkuutta. 

Epätarkkuudella on kiva myös kikkailla. Yllä olevan kuvan otin niin, että liikutin kameraa runkoja ylös pitkällä valotusajalla kuvatessani. Tykkään lopputuloksena olleista kuvista kovin, mutta en nyt laita tähän muita kuin tämän yhden, kun ei ne nyt niin paljon toisistaan eroa.

Toisen epätarkkuuskokeilun tein vesilammikoiden kanssa: etsin sopivan heijastuksen, ja laitoin veden liikkeelle saadakseni heijastuksesta epätarkan. Jos yläkuva ei näytä erityisen epätarkalta, voi verrata saman paikan tarkkaan heijastukseen:

Oli hauska haaste!

INSPIROIDU

Inspiksen valokuvaushaasteen ideana oli kuvata kohteita peilin kautta, mutta mä innostuin etsimään muitakin heijastavia pintoja. Lammikko-idean kopioin Ommulta.

Varjoista puheen ollen: joskus ne voi pelottaakin.

Tämän sivun aihetta olin miettinyt jo pitkään ennen kuin ryhdyin työhön.

Tekstin loppuosa kertoo Lordin euroviisuvoitosta ja meidän lasten luontevasta suhtautumisesta bändiin sekä muihinkin kohtaamisiin kauhukuvaston kanssa musiikin, kirjojen ja elokuvien yhteydessä. Pelottomampia ovat kuin äitinsä, ja kiinnostuskin kohdistuu onneksi enemmän musiikkiin kuin kauhuelementteihin.

Meillä kuvataan animaatioita! Kuopuksen huoneeseen on syntynyt kevyt, liikuteltava animaatiostudio legoja varten, ja kuvat kootaan filmiksi Monkeyjam-ohjelmalla. Tässä näytteeksi The Lego Movien viimeinen ruutu, jossa näyttelijät ovat juuri kumartaneet yleisölle:

Tämän kuvan on siis ottanut kymmenvuotiaani lattialla vatsallaan maaten. Silloin harmitti, ettei ollut toista kameraa käytössä, kun animaationikkari oli työnsä touhussa - ehdotonta skräppäysmateriaalia olisin niistä hetkistä saanut!

Täytyi tietysti itsekin käydä tutkailemassa animaatiokuvien syntypaikkaa kameran kanssa, että voisin osallistua Inspiksen uuteen valokuvaushaasteeseen.

Tällä kuvalla osallistun:

Animaattori itse on myös ottanut laajempia kuvia studiojärjestelyistään, ja minusta lapsen ottamat kuvat on kyllä parempia kuin mun omat - mutta mä en mennytkään ihan makuulle asti, ehkä se johtuu siitä :) Alakuva siis taas lapseni ottama. Ja elokuvan aihe... no sanotaan vaikka että niin kaukana jostain romanttisesta draamasta kuin kymmenvuotias poika pystyy keksimään.

Onneksi talvi on sentään kaunis, muuten tätä kylmyyttä ja lähes ainaista pimeyttä olis kyllä vaikea kestää!

Suosittelen Linnanmäen Valokarnevaalia jokaiselle, joka tykkää huvipuistoista ja/tai valokuvaamisesta :) Muistakaa kuitenkin pukeutua tosi lämpimästi!

Inspiroidu-haastetta on takana jo vuoden verran, ja uusi jakso aloitetaan ideoimalla kahden viikon ajan:

Haaste # 53
KYMMENEN KOHDAN IDEARIIHI
1. Kirjaa 20 aihetta, joista aiot lähitulevaisuudessa skräpätä.
2. Piirrä neljä erilaista mallipohjaa joita tykkäät käyttää tai suunnittelet käyttäväsi.
3. Esittele kaksi aikaisempaa työtäsi ja kerro miksi olet niihin tyytyväinen.
4. Valokuvaa yhtenä päivänä asioita, joita et todennäköisesti muuten kuvaisi.
5. Linkitä jonkun toisen skräppäämä työ ja kerro miksi pidät kyseisestä työstä.
6. Kirjoita journaling, joka sisältää vähintään 100 sanaa. Skräppää sivu myöhemmin.
7. Kerää (ei skräppäykseen kuuluvaa) materiaalia, jota voit käyttää tulevissa töissäsi.
8. Valitse päivän väri ja kuvaa vain kyseisen värisiä asioita.
9. Kerro materiaaleista tai tekniikoista, jotka ovat itsellesi erityisen vaikeita käyttää ja miksi.
10. Kerro miksi skräppäät tai haluat kokeilla skräppäystä.

Aloitin heti tänään hyörimällä kameran kanssa kotipihalla ja lähimaastossa, joten tässä teille Inspiroidu-haaste # 53, kohdat 4 ja 8.

Kohdan 8 väriksi valitsin keväisen keltaisen, ja keltaisena löytyi myös melko paljon jokseenkin epätodennäköistä kuvattavaa.

Kuvasin metsäpolulle heitettyjä roskia sekä pihalle lojumaan jätettyjä rikkinäisiä leluja ja muita tavaroita, jotka olisi pitänyt siivota pois ja kauan sitten. 

Arjen dokumentointiahan tämäkin on, vaikkei kovin mairittelevaa...

Onneksi kivempaakin keltaista kuvattavaa löytyi :)