Korttien tekeminen on oikeastaan aika kivaa! Vaikka ei se taida mikään uutinen monellekaan olla :)

Poikakortteja on hyvä tehdä varastoon, kun niitä kuitenkin saa kulumaan - ihan suvun piirissäkin tarvitaan aikamoinen kasa vuoden mittaan. Niinpä uusimmat Villakeijun kortteiluhaasteet olikin mulle oikein mieluisia.

Villakeijun kortteiluhaaste 16: Onnittelukortti pojalle tai miehelle.
Tämä kitaristi on niin liekeissä että oikein kipinät lentelee :)

Villakeijun kortteiluhaaste 17: Kesäbingo. Poimin A-bingoruudukosta rivin haaraniitti - kimalle - kuviopaperi. Ajattelin sellasta glamrock-henkistä korttia, mutta aika hillitty tästä kuitenkin tuli... Ylänurkkaan jätin tilaa tekstiä / numeroa tms. varten.

Kimalletta on haaraniittien lisäksi tähtien sakaroissa. Ja jos tarkkaan katsoo tuota ekaa korttia, huomaa ettei mennyt tähtien reunapaperikaan hukkaan.

Vielä kortti Paperikeijun PaperiPerjantai -haasteeseen, jossa piti käyttää leimaamisessa masking-tekniikkaa. En ollut ennen kokeillut, ja seuraavalla kerralla taidan käyttää jälkimmäisenä leimana jotakin läpinäkyvää... ei nimittäin ollut ihan helppo leimata, kun ei nähnyt maskin reunaa - kumma kyllä...

Koska tytön ja ketun mittasuhteet ovat vähän erikoiset, päätin korostaa sadunomaisuutta vielä jättiläiskukalla ja -perhosella. Ja pilvissähän tässä kuljetaankin, joten olkoon siis satukortti kaiken kaikkiaan. Tässäkin kortissa on tyhjää tilaa onnittelutekstiä odottamassa.

Kun on työkiireitä, kevätväsymystä ja stressiä, ehtii silti aina jossain välissä kasata kortin tai pari. Tai vähintään voi värittää joitakin leimakuvia sellaisena hetkenä, kun käsi vielä toimii mutta päässä ei liiku mikään, ei mikään...

Skräppääminen sen sijaan ei onnistu, ei sitten millään. Joitakin aiheita kyllä olisi mielessä ja ideoita, ja valokuviakin riittäisi, mutta kun ne eivät sopivasti yhdisty toisiinsa, ei mitään helppoa skräpättävää ole tarjolla. Pitäisi olla paljon enemmän aikaa ja energiaa ajatteluun kuin mihin nyt on mahdollisuus. Skräppääminen siis vaatii ajattelua, korttien tekeminen onnistuu ilmankin, niinkö tästä voi päätellä? ;)

Mustavalkoiseen Paskikseen oli tarkoitus osallistua jopa kahdella kortilla, mutta enpä ehtinyt kuvata valmiita kortteja.  

Tämä rokkipoika on todellisuudessa Anya-leimasin. Jätin vain leimaamatta jalat ja mekon kitaran alapuolelta ja peitin hiuksilla pienet ja sievät kulmakarvat. Olen leimannut tällaisia poikia enemmänkin, sitä varten koko leimasimen ostinkin. Useimmissa olen leventänyt kulmakarvoja ja peittänyt pitkät silmäripset suurentamalla silmiä. Hiuksien kanssa on ongelma, jos käyttää vaaleampaa väriä: vasta kun aloin värittää ensimmäisen pojan hiuksia, huomasin, että kuvan tytöllähän on hiuspanta päässä - ja olin siis leimannut kuvia jo useita huomaamatta mitään, heh.

Paperikeijun PaperiPerjantaihin sentään ehdin mukaan, kun Jaana pidensi osallistumisaikaa parilla viikolla - just mulle sopiva aikajänne tuommoinen vähän reilumpi ;) Haasteena oli viirinauhan käyttö kortissa, ja haasteen ideoi Xing.

Kun vihdoin sain tämänkin kortin kuvattua, onkin kamerassa jotain häikkää jolle en nyt pysty tekemään mitään, huoh... Saatte siis tyytyä epätarkkaan kuvaan. Toivottavasti pian taas nähdään jotain terävämpää tässäkin blogissa.

Paperikeijun PaperiPerjantain haasteena oli tehdä skräppisivu, jossa koristeena käytetään pääasiassa kukkia.

Tein sivuni 6x12-tuumakoossa. Siitä jäi vielä puuttumaan päivämäärä, milloin kuva on otettu ja otsikkolausahdus päässyt puolisoni suusta. Yli kymmenen vuotta siitä on aikaa, lisään sen tiedon sivuun heti kun on kunnollinen valkoinen kynä käytettävissä.

Kukkien keskustoina ihania YouDo-haaraniittejä, joita löysin paikallisesta halpakaupasta. Baula: onko nämä samoja, joita olen sulla ihastellut? - Ainakin saman tyyppisiä, ja olen tyytyväinen että tulivat vastaan.

Tän sivun aihekaan ei ole erityisen vakava, niin halusin kukkasistakin tuollaisia astetta villimpiä :)

Paperikeijun PaperiPerjantaihin tein pallopeliaiheisen punavihreän sivun.

INSPIROIDU #96: Katumus
Kaduttaako? Katua voi niin tehtyjä asioita kuin tekemättä jätettyjäkin. Uskallatko tunnustaa itsellesi mitä kaikkea kadut? Pelkäätkö paljastaa mitä asioita olisit tehnyt toisin? Entä mikä ratkaisu oli sellainen jota et ole koskaan katunut? Katumusta voi tulkita monella tavalla, myös käänteisesti.

Tässä Inspis-sivussa ei kaduta.

Paperikeijun Jaana pisti pystyyn uuden haasteen, jossa ensimmäisenä tehtävänä on luoda ystävänpäiväkortti oikeaa valokuvaa käyttäen. Tässä oma versioni, jonka koko on 8x8 tuumaa:

Valokuvan sovittaminen tähän kokoon tuntui aika hankalalta, kun on tottunut skräppäämään 12x12 tuuman kokoon - eli siis noin 30x30-senttiselle pohjalle. Siinä vanhassa, tutussa koossa on tämä seuraavakin sivu, jossa poikamainen teema jatkuu.

Seuraavassa postauksessa luvassa reilusti hempeämpää meininkiä, aivan hetkisen kuluttua...