Kun on työkiireitä, kevätväsymystä ja stressiä, ehtii silti aina jossain välissä kasata kortin tai pari. Tai vähintään voi värittää joitakin leimakuvia sellaisena hetkenä, kun käsi vielä toimii mutta päässä ei liiku mikään, ei mikään...

Skräppääminen sen sijaan ei onnistu, ei sitten millään. Joitakin aiheita kyllä olisi mielessä ja ideoita, ja valokuviakin riittäisi, mutta kun ne eivät sopivasti yhdisty toisiinsa, ei mitään helppoa skräpättävää ole tarjolla. Pitäisi olla paljon enemmän aikaa ja energiaa ajatteluun kuin mihin nyt on mahdollisuus. Skräppääminen siis vaatii ajattelua, korttien tekeminen onnistuu ilmankin, niinkö tästä voi päätellä? ;)

Mustavalkoiseen Paskikseen oli tarkoitus osallistua jopa kahdella kortilla, mutta enpä ehtinyt kuvata valmiita kortteja.  

Tämä rokkipoika on todellisuudessa Anya-leimasin. Jätin vain leimaamatta jalat ja mekon kitaran alapuolelta ja peitin hiuksilla pienet ja sievät kulmakarvat. Olen leimannut tällaisia poikia enemmänkin, sitä varten koko leimasimen ostinkin. Useimmissa olen leventänyt kulmakarvoja ja peittänyt pitkät silmäripset suurentamalla silmiä. Hiuksien kanssa on ongelma, jos käyttää vaaleampaa väriä: vasta kun aloin värittää ensimmäisen pojan hiuksia, huomasin, että kuvan tytöllähän on hiuspanta päässä - ja olin siis leimannut kuvia jo useita huomaamatta mitään, heh.

Paperikeijun PaperiPerjantaihin sentään ehdin mukaan, kun Jaana pidensi osallistumisaikaa parilla viikolla - just mulle sopiva aikajänne tuommoinen vähän reilumpi ;) Haasteena oli viirinauhan käyttö kortissa, ja haasteen ideoi Xing.

Kun vihdoin sain tämänkin kortin kuvattua, onkin kamerassa jotain häikkää jolle en nyt pysty tekemään mitään, huoh... Saatte siis tyytyä epätarkkaan kuvaan. Toivottavasti pian taas nähdään jotain terävämpää tässäkin blogissa.