Varoitus: tämä blogikirjoitus sisältää runsaasti kuvia, koska...

Julkaisen nämä muutamat kuvat jo nyt, koska meidän nettiyhteys tuntuu toimivan kovin epävarmasti (vai Vuodatusko se takkuilee?). Lisäilen kuvia ja tekstiä tässä illan mittaan, mutta siis

...ehdottomasti olen mukana Inspiroidu-blogin Kuukauden kisassa :)

Helmikuun kisan ideana oli skräpätä jotakin esillä pidettävää.
-  työn tulee olla selkeästi näkyville tarkoitettu (esim. kollaasitaulu tms.)
-  työssä tulee käyttää runsaasti valokuvia (suhteessa sen kokoon)
-  työssä tulee olla tekstiä (tarinoita ja ajatuksia) ja otsikoita
-  kokoa (yhteensä) saisi olla enemmän kuin parin perinteisen (12" x 12") arkin verran
-  toteutustapa ja -alusta ovat vapaasti valittavissa
-  työ voi koostua myös osista, sen ei tarvitse olla esim. iso taulu
-  aiherajoituksia ei ole ja työn voi tehdä joko itselle tai lahjaksi

Työtä ideoidessani mietin, miten upea toteutus olisi esimerkiksi lampunvarjostin tai verho, mutta päädyin kuitenkin taulukokonaisuuteen, koska siihen saatoin käyttää jo olemassa olevia materiaaleja. Kokonaisuudesta tuli eräänlainen löyhä sukupuu, jonka keskiöstä ovat nousemassa siivilleen omat lapseni.

Työn lähtökohtana oli kaksi valmista sisustustaulua - eli puukehyksiin pingotettua kangasta - jotka olen aikanaan ostanut juurikin tällaisen innoituksen varalle, sekä puinen valokuvakehys, jossa on lasi. Kehyksen ulkomitta on noin 22 x 27 cm, ja kumpikin taulu on kooltaan 24 x 51 cm.

Kehykseen laitoin poikiemme kuvan, ja minä ja mieheni ympäröimme heitä sekä niminä että kuvina. Puukehyksen sisällä oli valmiina kohtuullisen paksu kehyspahvi, joten lasin alle sai laitettua jopa grungeboard-numeroita. Vain napit kiinnitin lasin päälle.

Kehyksen siipiin kirjoitin Pertti Niemisen runon.

Suurista tauluista toisessa on mieheni sukua, toisessa minun.

Liitin kuviin henkilöiden nimiä, paikkoja ja vuosilukuja. Systemaattisempi sukupuu meillä on erikseen, joten sain valita tekstejä lähinnä esteettisin perustein.

Suuri osa pitseistä ja napeista, joita tähän työhön käytin, on kuulunut kuvien henkilöille.

Kuviopapereita käytin hyvin vähän, koska täytin lähes koko pinnan valokuvilla. Ajattelin myös pingotettua taulukangasta eräänlaisena taustapaperina, mutta siitä ei lopulta paljon jäänyt näkyviin, lähinnä reunat.

Kuviopapereiden sijaan käytin kirjaintarroja ja -siirtokuvia sitäkin enemmän.

Mukavaa jos arvostat työtäni niin paljon että jaksoit tänne asti katsella. Jätäthän vielä kommentteihin merkin käynnistäsi!
Kiitos <3