Skräppäsin Paperikierteen askarteluhaasteeseen pari valokuvaa, joita olen aikanaan pitänyt niin epäonnistuneina, ettei niitä ole lapsen valokuva-albumiin kannattanut laittaa. Skräppäämiseen ne kuitenkin ovat juuri omiaan, kun samalla voi tarinoida kuvien tilanteesta ja aiheesta laajemminkin.

Paperikierteen lokakuun haasteväreinä olivat sininen, vihreä ja ruskea. Väriyhdistelmä tuntui heti luontevalta, enkä edes harkinnut noudattavani myös ehdotettua luonnosta.

Tilasin vastikään suloisia nauhoja Iinusta ja tietenkin halusin heti päästä niitä myös käyttämään. Tätä sivua tehdessä mietin, että menee kyllä kauniit nauhat mun käytössä hukkaan, kun en meinannut millään saada aseteltua niitä mitenkään järkevästi ja nätisti. Onneksi keksin yhdistää nauhaa aaltopahvisydämeen, niin sain sentään jotain kivaakin nauhasta aikaan.

Nauhojenkin jälkeen sivu näytti minusta kovin tyhjältä - mitäs tein yksiväriselle pohjalle ilman kuviopapereita! Käytin sitten vielä vähän musteita ja maaleja, ja vielä vähän, ja vielä vähän... Lopputuloksesta tuli vähän turhan sekava. Piste-viiva-rajaukset toivat vähän selkeyttä, mutta niissä mun olisi kannattanut muistaa sama ohje kuin lapin murteen h-äänteen kanssa: ei sitäkhän aivan joka paikhan panna...